Tarinatalouden aikakausi on elämysyhteiskunta, jossa kulutus perustuu mielikuviin. Mielikuvat perustuvat tunteisiin. Ja tunteet perustuvat tarinoihin.

En voi muuta kuin nyökytellä tulevaisuuden tutkija Rolf Jensenille. Hän tiivistää napakasti olennaisen tarinoiden tärkeydestä ja tehokkuudesta.

Harmi, että tarinoiden hyödyntämistä markkinoinnissa ja viestinnässä arkaillaan. Jotkut luulevat, että tarinat syövät uskottavuutta. Toiset epäilevät, ettei nopeaan pikaviestintään tottunut median suurkuluttaja ehdi kuunnella, lukea ja katsella tarinoita.

Ei pidä paikkaansa.

Juuri tarinat tekevät uskottavasta viestistä kiinnostavan. Ilman tarinaa sanoma jää valjuksi, paljaaksi ja tyhjäksi.

Lisäksi tarinallisuus tarjoaa lukijalleen, kuuntelijalleen ja katselijalleen tilaisuuden rauhoittua ja keskittyä. Tarinat antavat asiakkaalle tarttumapintaa ja syyn pysähtyä infoähkyn keskellä. Tarinan ääreen pysähtynyt asiakas kuuntelee, mitä haluat hänelle sanoa.

Viestintäammattilainen Ville Tolvanen väittää, että ”menestyvät yritykset myyvät tuotteita ja palveluita, mutta hyvät markkinoivat niistä syntyvää lisäarvoa.” Juuri tarinat ovat tuottavat lisäarvoa. Harva meistä ostaa autoa tai vaatteita pelkästään niiden ominaisuuksien perusteella, vaan valintaan vaikuttavat tuotemerkkiin ja brändiin liittyvät mielikuvat.

Yrityksen tarinan pohtimiseen, jalostamiseen ja tuottamiseen täytyy panostaa. Hyvä tarina myy, ja sen avulla voi tehokkaasti ohjata yrityksen brändiä tavoiteltuun suuntaan.